Akuutti- ja ensihoidon toimenpiteet -kurssi
Tavallisen koulun lisäksi olin ottanut itselleni tälle keväälle vielä yhden valinnaisen kurssin. Kurssin nimi on akuutti- ja ensihoidon toimenpiteet. Kurssia opettaa 3 meiltä jo valmistunutta lääkäriä, ja tarkoituksena on oppia erilaisia toimenpiteitä, joilla voisi myöhemmin pelastaa jonkun hengen.
Kurssiin kuului kaksi iltaopetusta sekä cadaver-opetus.
Ensimmäisessä iltaopetuksessa meille opetettiin trakeotomian tekemistä (se kaikkein dramaattisimman näköinen temppu kaikissa sairaalaohjelmissa, jossa potilaan henki saadaan kulkemaan avaamalla ilmatie kaulalta veitsen ja putken avulla), takatamponaation tekemistä virtsakatetrilla (jos potilaan nielu vuotaa verta, eikä tätä saada muuten tyrehtymään), intraosseaali-yhteyden avaamista (tämä opetettu myös lääkiksessä, eli i.v. yhteys luuytimeen poran avulla) sekä neulatorakosenteesin (paineilmarinnan helpotus) ja sormitorakostomian tekemistä. Paljon tuli opittua, mutta tottakai näitä kaikkia tulisi harjoitella säännöllisesti, jotta ne osaisi ehkä joskus tehdä itse hätätilanteessa.
Toisena iltana oli ilmateiden hallinta -opetus. Tässä opimme käyttämään i-geliä ja muutenkin palje-ventiloimaan eri välineillä, mutta isoimpana ja haastavimpana asiana, meille opetettiin miten intuboidaan. Voin sanoa, että tämä ei todellakaan ole helppoa. Intubointikauhalla tulee päästä juuri oikeisiin rakenteisiin, jotta näkyvyys keuhkoputkeen saadaan varmasti. Tähän on monta keinoa, millä näkyvyyttä voidaan yrittää parantaa, mutta joskus potilaan anatominen rakenne vain on haastava, ja intubointi joudutaan tekemään melkein sokkona. Jos intubointiputki menee väärään paikkaan, menee ilma potilaan vatsaan keuhkojen sijaan, mikä ei tietenkään hengitysvaikeuksellista potilasta pelasta…
Viimeinen harjoituspäivä oli cadaver-opetus. Tämä tapahtui fuksien dissektioissa, eli tilanteessa missä fuksit opiskelevat anatomiaa oikeilla, lääketieteen opetukseen testamentatuilla ruumiilla. Pääsimme kokeilemaan osaa iltaopetuksissa opetetuista toimenpiteistä. Tämä on tietenkin paras tapa oppia, koska vaikka nuket ovatkin hyviä opetuksessa, eivät ne vastaa täysin oikeita ihmisiä, ja lisäksi eri ihmisten anatomiat voivat erota toisistaan suurestikin, joten hyvä nähdä paljon erilaisia kehoja.
Opetus suoritettiin tottakai ruumiita kunnioittavasti ja lopussa pidimme itse pienen hiljaisen hetken ruumiinsa lahjoittaneille. Opetus on älyttömän arvokasta ja auttaa meitä oppimaan ihmiskehosta paljon asioita, mitä kirjoista ei ikinä oppisi.
Kaiken kaikkiaan todella opettavainen kurssi, onneksi ilmoittauduin.
- Katja