Aava löysi suunnan oikeustieteen valmennuskurssilta

Aavan haave oikeustieteellisestä ei ole syntynyt yhdessä hetkessä, eikä matka ole ollut täysin mutkaton. Ensimmäinen pääsykoe jäi lähinnä kokeiluksi, mutta tällä hakukaudella hän tekee asiat toisin. Oikeustieteen valmennuskurssi on tuonut tekemiseen selkeyttä, rutiinia ja ennen kaikkea uskoa siihen, että sisäänpääsy on oikeasti mahdollista.

Ensimmäiset askeleet kohti oikeustiedettä

Aavan kiinnostus oikeustieteelliseen ei ole uusi asia. Jo nuorena hän huomasi viihtyvänsä tilanteissa, joissa sai argumentoida ja puolustaa omaa näkemystään.

”Olin stereotyyppinen väittelyitä rakastava lapsi ja kuulin usein, kuinka minusta tulee varmasti asianajaja. Yläasteella unelma vahvistui, kun kuulin ihmisoikeusasianajajan ammatista. En tiedä mistä edes keksin ammatin.”

Tie kohti tavoitetta ei kuitenkaan ollut suora. Lukion alkuvuodet olivat Aavalle vaikeita, ja opiskelu takkusi pahasti. Opintopisteitä kertyi niin vähän, että koulusta putoaminen oli lähellä.

Tilanne ei kuitenkaan jäänyt siihen. Vähitellen Aava sai otteen opiskelusta ja huomasi jopa nauttivansa siitä. Muutos ei tapahtunut yhdessä yössä, mutta lopulta suunta kääntyi täysin.

”Parin vuoden aktiivisen työskentelyn avulla sain kelkan käännettyä. Suorastaan rakastuin opiskeluun ja ylioppilasjuhlissa omistin ylpeästi oman pöydän yo-todistukselleni ja stipendeille.”

Ensimmäinen pääsykoe herätti todellisuuteen

Hyvät ylioppilasarvosanat eivät kuitenkaan riittäneet suoraan opiskelupaikkaan. Aava osallistui pääsykokeeseen ensimmäistä kertaa ilman kunnollista valmistautumista, lähinnä nähdäkseen, millainen koe on.

Kokemus oli kaikkea muuta kuin helppo. Valmistautuminen jäi lyhyeksi, eikä pääsykokeen vaatimuksista ollut realistista käsitystä.

”Aloitin lukemisen vasta, kun pääsykoe aineisto julkaistiin. Pääsykokeen aineisto olikin ensimmäinen vastaava teksti, jonka olen lukenut, joskin en sitäkään luultavasti kokonaan.”

Itse koetilanne oli vielä suurempi shokki. Monivalinnat, aineistot ja aikapaine tulivat yllätyksenä, eikä koestrategiaa ollut.

”Kokeen monivalinnat ja yhteisen osion aineistot olivat yhtä suuri järkytys. Koestrategian puute vei ison osan pisteistä. Vastasin kaikkiin kysymyksiin, enkä edes halua tietää paljon miinuspisteitä sain.”

Epäonnistuminen ei kuitenkaan jäänyt vaivaamaan, vaan siitä tuli käännekohta.

Oikeustieteen valmennuskurssi toi rakenteen tekemiseen

Seuraavaa hakukertaa varten Aava päätti tehdä asiat kunnolla. Hän tunnisti omat heikkoutensa ja halusi rakentaa valmistautumisensa alusta asti uudelleen. Tähän hän haki tukea oikeustieteen valmennuskurssilta.

Kurssilla opiskelua ei jätetä sattuman varaan, vaan eteneminen on suunnitelmallista ja johdonmukaista. Aavalle tämä oli yksi suurimmista muutoksista aiempaan verrattuna.

”Tänä vuonna päätinkin tehdä kaiken toisin. Osallistuin Eezy Valmennuskeskuksen oikeustieteen valmennuskurssille. Valitsin kurssin monipuolisuuden vuoksi. Kurssi sisältää ammattilaisten pitämiä etäopetustunteja, jossa osaamista rakennetaan suunnitelmallisesti vankan perustan päälle.”

Erityisesti aineistotehtävät nousivat keskeiseen rooliin. Niiden kautta Aava huomasi kehittyvänsä nopeasti juuri niissä taidoissa, joita pääsykokeessa tarvitaan.

”Kurssialustalla on lukuisia itsenäisesti tehtäviä aineistotehtäviä. Aineistotehtävien aktiivinen tekeminen on ollut minulle mullistavaa. Huomasin nopeasti, kuinka tieteellisten tekstien lukeminen helpottuu. Tekstit eivät näytä enää yhtä pelottavilta.”

Valmennuskurssin myötä Aavalle on kirkastunut, kuinka erilaisesta osaamisesta pääsykokeessa on kyse. Lukion opiskelutavat eivät sellaisenaan riitä, vaan rinnalle tarvitaan uusia taitoja. Harjoittelun myötä myös lukeminen on muuttunut. Aluksi tuntui, ettei mikään jää mieleen, mutta vähitellen keskittyminen ja olennaisen hahmottaminen ovat kehittyneet.

”Harjoittelun myötä olen huomannut lukemisen tehostuvan: nykyään on helpompaa keskittyä olennaisiin kokonaisuuksiin ja myös nippelitiedotkin jäävät mieleen.”

Harjoituskokeet ja koestrategia ratkaisevat

Yksi kurssin tärkeimmistä osista ovat harjoituskokeet. Ne tuovat konkretiaa siihen, mitä koetilanne oikeasti vaatii.

”Kurssilla erityisesti tärkeää on harjoituskokeet, jotka on tehty vastaamaan oikeaa koetta. Ennen harjoituskoetta aineistoa on mahdollista opiskella kolme päivää. Harjoituskokeet käydään läpi tunneilla, joka mahdollistaa virheistä oppimisen.”

Harjoituskokeiden kautta Aava on päässyt kehittämään myös omaa koestrategiaansa – asiaa, jonka merkitystä hän ei aiemmin täysin ymmärtänyt.

”Koestrategiaa on mahdollista hioa harjoituskokeissa. Koestrategian merkitys korostuu pääsykokeessa aikapaineen sekä usein kompastuskivenä toimivien miinuspisteiden myötä.”

Tasapaino pitää kokonaisuuden kasassa

Vaikka oikeustieteen valmennuskurssi tuo tekemiseen rakennetta, Aava korostaa myös vapaa-ajan merkitystä. Ilman palautumista pitkää hakukevättä on vaikea jaksaa.

”Hakukeväänä on tärkeää pitää opiskelu tehokkaana, joka vaatii selkeän erottelun vapaa-ajan ja opiskelun välillä. Itse työskentelen tallilla, ulkoilen koiran kanssa, ratsastan ja opiskelusta huolimatta nään paljon ystäviäni.”

Hän on huomannut, että kun opiskelun ja muun elämän pitää erillään, molemmat sujuvat paremmin.

”Kun opiskelen pyrin olemaan miettimättä muuta, kun taas esimerkiksi tallilla en stressaa opiskelusta. Suosittelen kaikkia löytämään harrastuksen, jonka aikana muut huolet unohtuvat.”

Aavan vinkit muille oikiksen pääsykokeeseen valmistautuville:

1. Opiskelun jälkeen kannattavaa refklektoida — oliko opiskelu oikeasti aktiivista? Yleinen sudenkuoppa, johon sorruin aikaisemmin oli tehoton, esteettisesti miellytävien muistiinpanojen tekeminen autopilotilla. Asioiden uudelleen kirjoittaminen on helppoa, mutta ajoittain tehotonta. Muista välissä esimerkiksi testata oppimaasi ja tarkastaa onko opiskelu tapa tuottanut tulosta.
2. Koetaktiikan harjoittelu. Kokeile jo ennen koetta, helpottaako aineiston tai kysymysten silmäily ennen lukemista. Kannattaa myös miettiä ja testata, kuinka paljon miinuspisteet vaikuttavat pisteisiin. Mitä teet kokeessa, jos tulee paniikki?
3. Luo itsellesi hyvät edellytykset onnistua. Jos keskityt paremmin aamulla, tee vaikeimmat opiskelut sillon ja toisinpäin. Tee lukusuunnitelma mikäli se helpottaa, mutta jos ei, jätä tekemättä. Jos opiskelu ei tunnu onnistuvan jonakin päivänä kotona, mene kirjastoon!
4. Aloita aineistotehtävien teko ajoissa. Aineistojen lukurutiinin tulee olla erinomaisessa kunnossa, jo ennen ennakkomateriaalin julkaisua. Kun tylsät ja vaikeat aineistot tuntuvat helpommin lähestyttäviltä, kaikki helpottuu.
5. Huomaa virheesi. Jos jokin tehtävä menee huonosti, käy se läpi. Missä oli moka ja miksi? Älä toista virheitä, vaan pidä niitä tilaisuuksina oppia. Suunta on vain ylöspäin! Vaikka kehitys ei olekkaan aina suoraviivaista.