10 vinkkiä loppurutistukseen
Hei taas pitkästä aikaa! Kevään ollessa jo pitkällä ja luku-urakan alkaessa painaa niskan päälle, on ensisijaisen tärkeää pitää huolta omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Opiskelupaikka voi tuntua maailman tärkeimmältä jutulta, ja sen eteen joutuukin tekemään paljon töitä. Opiskelupaikkaa ei kuitenkaan kannata vaihtaa omaan mielenterveyteen, ja usein hyvinvointi onkin edellytys sille, että jaksaa rutistaa loppuun asti täysillä. Jos opiskelua aletaan ahtamaan unen tai vapaa-ajan puolelle, kärsii pian kaiken opiskelun (ja mikä tärkeämpää, koko elämän) laatu. On hyvä muistaa, että pääsykoekevät ei ole pikajuoksu, vaan maraton. Tässä siis 10 vinkkiä mitkä toivottavasti auttavat jaksamaan maaliviivan toiselle puolelle, se häämöttää jo!
- Enemmän ei aina ole enemmän! Ei ole sen arvoista lukea koko päivää jokaisena päivänä. Itse kullekin sopii erilaiset lukurytmit, mutta kaikki tarvitsevat vapaa-aikaa ja taukoja. On parempi tehdä keskittyneesti työtä vähemmän aikaa kuin vetää 12 tunnin opiskelupäiviä silmät ristissä ja mieli muualla.
- Viihdy höyhensaarilla. Älä nipistä unista, sillä univajeessa kognitiokykysi heikkenevät. Tarkkaavaisuuden ja keskittymisen pitäminen vaikeutuu, ja monimutkainen prosessointi tökkii. Myös muistaminen heikkenee, joten oppimasi ei jää päähän yhtä hyvin.
- Hyvä ruoka, parempi mieli. Ruoka on mielesi polttoainetta. Tiesitkö, että jopa neljäsosa päivittäisistä kaloreistasi voi kulua aivotoimintaan? Muista siis tukevat ateriat, joiden varassa jaksat uurastaa. Itsellä ainakaan taukopullat tai suklaat eivät olleet myöskään pahitteeksi.
- Liikuta kehoasi! Opiskelu on erittäin istumispainotteista puuhaa, mikä voi käydä epästimuloivaksi hyvin äkkiä. Taukokävelyt, -jumpat ja -venyttelyt ovat mainio tapa saada veri kiertämään ja pitää vireystilaa yllä. Myös vapaa-ajalla liikkuminen voi auttaa merkittävästi mielialojen kohottamisessa. Ainakin omana pääsykoekeväänä liikunta oli aivan ehdoton henkireikä. Ulkoilu ja luonnossa oleilu on näin korona-aikana oiva vaihtoehto.
- Syviä hengityksiä. Kaikille jooga, meditaatio tai mindfulness eivät sovi, mutta suosittelisin ainakin testaamaan! Voit kuunnella rauhallista musiikkia, venytellä, tai vain maata rauhassa, mikä vain sinulle toimii parhaiten. Stressitasojen kohotessa on hyvä osata juurruttautua tähän hetkeen kehonsa avulla tai vaikkapa paeta mielensisäiseen turvapaikkaan.
- Tukeudu läheisiin. Korona-aikana pääsykoekeväästä on varmastikin puuttunut yhteisöllisyyden ja vertaistuen kokemusta. Voi tuntua, että perhe tai ystävät (jotka eivät ole mukana siinä hullunmyllyssä, jota psykologialle hakeminen on) eivät ymmärrä stressin määrää, ja sitä, miten isoilta pienetkin jutut voivat tuntua (kyllä, joidenkin Einsteinien kanssa painittu aivan liian kauan aivan liian turhautuneesti). Läheisesi kuitenkin varmasti yrittävät tukea sinua parhaasi mukaan, joten ota kaikki tuki avosylin vastaan. Voi myös olla helpottavaa saada opiskelupäivän päätteeksi keskustella jostain aivan muusta.
- Ole itse itsesi suurin cheerleader! Juhli pieniä voittoja ja onnistumisia. Jos osaisit jotain, hienoa, kehu ja taputa itseäsi olalle. Jos et, kaikkea ei todellakaan tarvitse osata ensiyrittämältä, ja virheitä kannattaakin kohdella parhaimpina opettajinasi. Siis vaikeuksia kohdatessa muista puhua itsellesi ystävällisesti, niin kuin puhuisit parhaalle ystävällesikin tämän mokatessa. Pääsykokeessa onnistuminen on tuhansien ja tuhansien pienien onnistumisien summa, missä on varmasti vähän tilaa epäonnistumisillekin.
- Rutiini ≠ tylsyyskuolema. Lukeminen voi tuntua välillä todella rutiininomaiselta ja puuduttavalta. Tätä rutiinia ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan, jos mielit päästä sisälle. Rutiinin ja pitkäjänteisyyden ei kuitenkaan tarvitse olla kivan ja hauskan vastakohta. Ymmärrettävästi tässä kohtaa kevättä energiatasot voivat alkaa vajota, joten koita keksiä tapoja, jolla saat pidettyä homman mielenkiintoisena. Uudet pienet lisäykset ja kannustimet opiskelutapoihin voivat tuoda paljonkin motivaatiota puurtamiseen. Positiivisen asenteen ja motivaation löytäminen voi olla helpommin sanottu kuin tehty, mutta mieli on kuitenkin melko joustava kapistus, ja omien ajatusmallien ja asenteen muokkaaminen erittäin mahdollista!
- Asiat tärkeysjärjestykseen! Pääsykoelukeminen voi vallata helposti niin päivien kuin mielenkin sisällön. Suosittelisin vahvasti kuitenkin keskittymään muuhunkin elämään sen tauolle laittamisen sijaan. On sallittua ja suositeltavaa elää elämäänsä! Ensinnäkin elämän tasapaino ja onnellisuus ovat tärkeämpiä asioita kuin opiskelupaikka, ja toiseksi ne nimenomaan tukevat sisälle pääsemistä. Koita siis olla tuntematta syyllisyyttä vapaa-ajasta ja muun elämän jatkumisesta lukemisen rinnalla.
- Muista miksi teet, mitä teet. Pääsykoekevät koettelee varmasti kovempaakin motivaatiota. Välillä voi tuntua, että lukeminen ei ole sen arvoista, ja opiskelupaikka on kuin vain paratiisin kangastus aavikolla. Näinä hetkinä kannattaa muistuttaa itseä siitä, miksi on tekemässä tätä. Itse tein motivaatio- ja jaksamiskartat. Motivaatiokartta muistutti kaikista niistä asioista, jonka vuoksi halusin psykologiksi. Luin sitä melkein jokaisella lounastauolla hymy huulilla, tähän vahva suositus. Jaksamiskartta taas muistutti heikkoina hetkinä tekemään rakentavia ja hyvinvointia edistäviä asioita esimerkiksi sosiaalisen median syövereihin vajoamisen sijasta. Oman kokemukseni mukaan päättäväisyys ja palo on kaiken a ja o. Koita siis kaivella sydämestäsi syitä siihen, miksi juuri sinä haluat olla psykologi.
Valtavat tsempit kaikille uurastajille!