Psykologia  •  16.02.2022

Välivuosi täynnä mahdollisuuksia

Olen Anni, 20-vuotias valmennustestaaja, jonka tavoitteena on päästä opiskelemaan psykologiaa. Valmistuin ylioppilaaksi keväällä 2021 ja vietän tällä hetkellä ensimmäistä välivuottani. Lukion käymiseen minulla meni 4 vuotta, sillä olin yhden vuoden vaihto-oppilaana. Mitään en muuttaisi näistä vuosista, mutta välillä tulee hieman jälkeenjäänyt fiilis, kun on nähnyt muiden samanikäisten kavereideni jatkavan elämäänsä heti lukion jälkeen. Välillä koen olevani tavallaan noin 2 vuotta jäljessä kavereistani.

Monet kokevat välivuoden erittäin ahdistavaksi asiaksi. Minä en sitä kuitenkaan koe niin. En olisi mitenkään jaksanut heti ylioppilaskirjoituksien jälkeen antaa 100 % panostusta pääsykokeissa. Välivuosi on ollut aika kasvaa ihmisenä ja miettiä mitä oikeasti haluan elämältäni. Esimerkiksi psykologia on niin laaja-alainen aihe, että sitä voi opiskella enemmän tai vähemmän muillakin aloilla. Näin ollen minulla on varasuunnitelmiakin. Mihinkään ei siis oikeastaan ole kiire. Ehkä tärkein asia, jonka olen elämästä oppinut, on ettei koskaan saisi vertailla omaa elämäänsä muihin. Jokaisella on täysin erilaiset lähtökohdat ja jokainen ihminen saa erilaisia mahdollisuuksia elämänsä aikana.

Välillä kuitenkin huomaan vertailevani itseäni muihin. Silloin yritän keskittyä negatiivisten asioiden sijasta niihin hyviin puoliin, joita olen saanut. Kyllä, olen niin sanotusti jäljessä monista ikäisistäni, mutta välivuosi on tarjonnut todella tärkeitä mahdollisuuksia, jotka auttavat minua tulevaisuudessa. Olen saanut työmahdollisuuksia, joista tulee varmasti olemaan hyötyä jatkossa. Olen saanut aikaa keskittyä vain itseeni ja ladata mielen energiavarastoja. Olen saanut aikaa miettiä, mitä haluan elämältäni. Jos puhutaan totta, minua ei yhtään haittaisi viettää toista välivuotta, ja todennäköisesti tulen vielä yhden pitämään. Minulla on vielä vaikka kuinka paljon aikaa, enkä halua tuhlata näitä vuosia turhasta stressaamiseen.

Tällä hetkellä opiskelusuunnitelmassani on paljon pidemmän aikavälin tavoitteita. YO-tulokseni ovat aika keskiverrot ja psykologiaan päästäkseni minulla pitäisi olla melkein täydelliset. Hyvä ei enää riitä. Valmennuskeskus antoi minulle viime syksynä äidinkielen kertauskurssin, jonka avulla sain korotettua äidinkielen tulokseni parin pisteen päähän L:stä. Ainahan tässä voisin jossitella siitä, mitä kaikkea olisin voinut tehdä kokeessa toisin. Olen kuitenkin tyytyväinen, sillä tulosten korottaminen ei selvästikään ole mahdotonta, vaikka monet sen saattavat kokea niin.

Nyt keväällä korotan biologian ja pitkän englannin. Englannin koen edelleen vaikeaksi, mutta onneksi biologiaan olen löytänyt itselleni sopivan tavan opiskella. Olen kirjoittanut tärkeistä aiheista posterityylisiä muistiinpanoja, joissa käytän paljon värejä ja piirrän selventäviä kuvia. Ainoa negatiivinen asia on, että kyseinen tapa vie todella paljon aikaa. Yksi A4 vie helposti 1–2 tuntia. Positiivisia puolia on kuitenkin vaikka kuinka paljon. Ensinnäkin joudun oikeasti miettimään mitä kirjoitan, jolloin asiat saattavat vahingossa jopa jäädä muistiin. Toiseksi muistiinpanot ovat todella hyvä tapa kerrata tärkeimmät asiat nopeasti. Joskus kirjoista voi olla vaikea löytää oleellista tietoa, mutta nyt tiedän tismalleen mistä löydän minkäkin tiedon. Opiskelumotivaatioon vaikuttaa myös viihtyvyys. Pakko sanoa, että värit ja kuvat tekevät lukemisesta paljon kevyemmän ja hauskemman kokemuksen, joka taas heijastuu haluna opiskella. Tämä hidas tapa ei sovi niille, jotka pyrkivät opiskelemaan lyhyellä aikavälillä, mutta jos olet aloittamassa opiskelemisen ja sinulla on paljon aikaa, kannattaa kokeilla!

Haluan siis sanoa, että välivuosi, tai parikin sellaista, ei todellakaan ole mikään häpeä, vaan sen ajan voi käyttää hyödyllisestikin. Jotkut ihmiset pystyvät lukemaan päivittäin älyttömiä määriä ja päästä kerralla sisään. Jotkut ihmiset, kuten minä, saattavat tarvita paljon pidemmän valmistautumisajan ja se on ihan okei. Olemme kaikki erilaisia. Toivottavasti kaikki, joilla on suuria tavoitteita päästä opiskelemaan, löytävät jo tästä valmistautumisvaiheesta opiskelun ilon ja pystyvät nauttimaan hetkistä, joita elämä tarjoaa <3

Anni-Heikkinen

Anni Heikkinen

Moi! Olen Anni 20-vuotias Helsinkiläinen, jonka tavoitteena on päästä opiskelemaan psykologiaa. Pyrin rennolla asenteellani tasapainottelemaan opiskelua ja vapaa-aikaa, jotta saisin vietettyä välivuoteni mahdollisimman tehokkaasti. Opiskelu voi välillä tuntua rankalta, mutta onneksi kotona on mummeli koira, joka pakottaa säännöllisesti ulos lenkille monta kertaa päivässä <3