Mikon ja Kaarinan matka yhdessä lääkikseen

Mikko ja Kaarina tavoittelivat unelmaansa yhdessä – opiskelupaikkaa lääkiksessä. Valmennuskurssimme avulla molemmat onnistuivat saamaan paikan Turun lääketieteellisestä. Lue, miten pariskunnan koepäivä sujui ja millaisia muutoksia vuosi 2025 tuo heidän elämäänsä.

Kohti Helsinkiä

Vaikka olemme kotoisin Turusta, olimme päättäneet tehdä pääsykokeet Helsingissä – kaukana arjesta ja kodin ärsykkeistä. Matkustimme paikalle jo edellisenä iltana. Emme halunneet stressata ja ottaa riskiä siitä, että auto simahtaisi kesken matkan.

Yöpymistä varten olimme varanneet hotellihuoneen läheltä koepaikkaa kauppakeskus Triplasta. Viimeisenä iltana hotellin sängyn täyttivät lukion oppikirjat. Pohdimme yhdessä biologian mahdollisia tärppejä samalla, kun kertaisimme fysiikan uusiin kaavoihin liittyvää teoriaa.

Tuleekohan mikro-RNA:sta kysymys? Siitähän jaettiin viime vuonna Nobelkin. Entä onkohan mustasta kappaleesta nyt avoin tehtävä, kun siitä on jo useampi kaavakin?

Ilta kuluikin ripeästi vielä viime hetken kertaamisessa.

Polku koepaikalle

Hotellissa yöpymisen parhaita puolia on runsas ja monipuolinen aamiainen, jota ei tarvitse itse valmistaa. Täksi vuodeksi pääsykoe oli siirretty kello kahdeksi iltapäivään, joten aamun pystyi ottamaan todella hitaasti ja kävelemään maha täynnä kaikessa rauhassa koepaikalle.

Määränpään lähestyessä nuorten kokelaiden massa alkoi pikkuhiljaa sakeutua. Sisään pääsi hyvissä ajoin, ja oman työpisteen ehti hyvin asettelemaan kuntoon. Ennen suorituksen alkamista oli vielä hetki aikaa rauhoittua.

Me molemmat olimme valinneet päälle rennot vaatteet kokeen tekemistä sujuvoittamaan. Paikallaan istuessa ja odottaessa pystyi valmistautumaan henkisesti tulevaan loppurutistukseen. Sitten mentiin!

Aikapaine oli ennennäkemätön

Pääsykoetta oli tänä vuonna uudistettu myös sisällön osalta, minkä seurauksena muun muassa koeaika oli lyhentynyt neljään ja puoleen tuntiin. Tästä huolimatta tehtävien määrä oli lisääntynyt. Nyt ei siis todellakaan ollut aikaa tuhlattavaksi!

Sen sijaan tehtävien keskimääräinen vaikeustaso oli hieman laskenut. Etenkin fysiikassa ja kemiassa kysyttiin paljon aivan perustason asioita. Biologiassa oli aiempien vuosien tapaan myös joitakin hankalia ihmisen biologian nippeleitä, joissa kysyttiin esimerkiksi verkkokalvon solutyyppejä tai alkionkehityksen vaiheita.

Tiedätkö muuten, mikä on kotkansiipi? Tämä tieto nimittäin vaadittiin erään comebackin tehneen tehtäväntyypin, usean oikean vaihtoehdon monivalinnan, ratkaisemiseksi.

Neljä ja puoli tuntia kului kuin transsissa. Pää sauhuten ja näppäimet paukkuen kaivettiin jokainen tiedonmurunen aivojen syövereistä. Lopulta olo oli todellakin kaiken antanut.

Yllätyksellisyys vaatii kykyä sopeutua

Lääketieteellisten alojen pääsykoe on aikaisemminkin kokenut ennalta-arvaamattomia muutoksia. Tänä vuonna aikapaineen lisäksi harmaita hiuksia aiheutti tuskastuttavaksi muutettu käyttöliittymä. Kaikki tehtävät oli nimittäin ladottu peräkkäin yhdelle nälkävuoden mittaiselle nettisivulle.

Koetilanteessa ei kuitenkaan saa panikoida roskiin mennyttä koestrategiaa tai väärin priorisoituja lukutunteja. Hätkähdys on sama kaikille.

Kyky analysoida koeympäristöä ja luoda tämän perusteella lennosta uusi strategia on tärkeä taito.

Laatijat epäilemättä testaavat myös tällaista mukautumistaitoa.

Laskurutiinia Lääkisnetistä

Erityisesti luku-urakan loppua kohden emme yrittäneetkään opetella mitään uusia vaikeita laskutyyppejä, vaan viimeisinä päivinä jauhoimme perustehtävien monivalintoja. Vaikka tarkoitus olikin lähinnä lievittää koestressiä hakemalla itseluottamusta, tämä osoittautui puolivahingossa hyväksi ratkaisuksi myös laskurutiinin kannalta.

Lääkisnetissä oli paljon perustason monivalintoja eri aihepiireistä, jotka olivat hyvin samantyylisiä kuin itse kokeessa. Myös vaikeampia vastaavia tehtäviä löytyi, kuten fysiikan kinkkinen vastuskuutiotehtävä. Näiden laskeminen valmensi erinomaisesti kokeeseen.

Tuloksia odotellessa

Muutos arkeen kokeen jälkeen oli odottamattoman suuri. Ennen koetta ylimääräinen vapaa-aika kului lennokkaasti opiskelujen parissa. Kokeen jälkeen nämä tunnit täyttyivät tyhjyydellä. Tulosten odottaminen ja siihen liittyvä epävarmuus oli henkisesti yllättävän kuormittavaa.

Tunnelmat vaihtelivat päivittäin. Välillä olo oli toiveikas, välillä lohduton. Tehdyt virheet kalvoivat mieltä.

Odottaessa realisoitui samalla, miten pitkä hakuprosessi kokonaisuudessaan on ollut. Vuoden lukemisen jälkeen haulle oli antanut niin paljon itsestään, ettei lopputulos todellakaan ollut enää yhdentekevää. Halu päästä sisään oli kova.

Uudistuksen myötä pisterajat olivat iso arvoitus. Myös omia pisteitä oli todella vaikea arvioida, koska kokeessa oli ollut niin kova kiire, ettei isoa osaa vastauksistaan muistanut. Koetta seuraavat viikot kuluivatkin todella epävarmoissa ja raastavissa tunnelmissa.

Opiskelupaikka aukeaa, kahdesti 🙌

Opiskelupaikan avautuminen molemmille meidän ensisijaisesta hakukohteestamme, Turun yliopiston lääketieteen tutkinto-ohjelmasta, oli valtava positiivinen yllätys.

Olimme jo mielessämme pohtineet suuntia elämällemme. Mitä jos vain toinen pääsee? Entä jos päädymme eri kaupunkeihin? Mahdollisuus jäädä omaan kotiin ja jatkaa sieltä yhdessä uudella polullamme oli äärimmäisen huojentavaa.

Tämä vuosi tuo mukanaan poikkeuksellisen paljon muutoksia – uuden opiskelupaikan lisäksi elämäämme mullistaa esikoisen syntymä.

Vuosi 2025 jää takuulla ikuisesti mieleen elämämme merkityksellisimpänä taitekohtana.