Ensikertalaisuus oikeustieteessä – mikä merkitys valinnoissa?

Oikeustieteellinen ala on yksi suosituimmista ja kilpailluimmista yliopistoaloista. Ensikertalaisuus vaikuttaa oikeustieteissä merkittävästi opiskelijavalintoihin, erityisesti valintakoeuudistuksen ja kasvaneiden hakijamäärien myötä.

Tästä blogista löydät seuraavat aiheet:

• Valintakoeuudistus 2025
• Ensikertalaiskiintiö oikeustieteessä
• Miksi alanvaihtajien pisterajat ovat korkeammat kuin ensikertalaisten hakijoiden pisterajat?
• Mitä valintakoeuudistus ja kasvaneet hakijamäärät merkitsevät alanvaihtajille?
• Mitkä ovat ensikertalaisen hakijan edut ja haasteet?
• Pitääkö oikeustieteen valintakokeeseen valmistautua?

Lue myös yleinen blogimme ensikertalaisuudesta. Siinä olemme avanneet tarkemmin, mitä ensikertalaisuus tarkoittaa ja kuka on ensikertalainen hakija.

Valintakoeuudistus 2025

Yliopistojen valintakoeuudistus toi mukanaan radikaalin muutoksen: vanhojen erillisten pääsykokeiden sijaan otettiin käyttöön yhdeksän kansallista valintakoetta. Oikeustiede kuuluu valintakokeeseen G, johon kuuluvat myös hallintotieteet, yhteiskuntatieteet, sosiaalitieteet ja viestintätieteet. Kokeessa on kaikille tieteenaloille yhteinen osio ja oikeustieteelliseen hakeville lisäksi eriytyvä osio.

Ensikertalaiskiintiö oikeustieteessä

Oikeustieteessä suurin osa aloituspaikoista on varattu ensikertalaisille hakijoille. Ensikertalaiskiintiö on Turun yliopiston oikeustieteen hakukohteessa 80 % ja muissa yliopistoissa 75 %.

Vuonna 2026 oikeustieteen aloituspaikkoja on tarjolla yhteensä 638.

• ensikertalaisille hakijoille on varattu 364 aloituspaikkaa
• muille hakijoille on varattu 274 aloituspaikkaa

Ensikertalaiset hakijat voivat tulla valituiksi sekä ensikertalaisten että muiden hakijoiden kiintiössä. Ei-ensikertalaiset (esimerkiksi alanvaihtajat) voivat tulla valituksi vain omassa kiintiössään.

Oikeustieteen opiskelijoista noin puolet valitaan todistusvalinnalla ja puolet valintakoevalinnalla. Kaikki todistusvalinnalla jaossa olevat aloituspaikat on varattu ensikertalaisille hakijoille.

Vuonna 2025 oikeustieteelliseen haki ennätykselliset 9 426 hakijaa, joista vain noin 6,7 % onnistui saamaan opiskelupaikan.

Miksi alanvaihtajien pisterajat ovat korkeammat kuin ensikertalaisten hakijoiden pisterajat?

Ennen valintakoeuudistusta valintakokeen alimmat hyväksymispisterajat olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta samat ensikertalaisille ja muille hakijoille. Uudistuksen jälkeen pisterajat eriytyivät selvästi ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten välillä.

Taulukko: oikeustieteen valintakoevalinnan pisterajat 2025

Pisterajojen eriytyminen viittaa siihen, että uudistunut valintakoe mittaa aiempaa enemmän akateemista perusosaamista. Ne hakijat, joiden akateeminen perusosaaminen oli vahvaa, saivat kokeen tehtävistä enemmän pisteitä. Näin ollen korkeampi osaamistaso näiden akateemisilta taidoiltaan taitavampien hakijoiden osalta nosti myös pisterajoja tässä hakijaryhmässä.

Akateemisella osaamisella tarkoitetaan muun muassa:

• tekstin lukemisen ja ymmärtämisen taitoja
• analyyttistä ajattelua
• akateemisen tekstin ymmärtämisen ja soveltamisen taitoja

Näitä taitoja mitataan valintakokeen yhteisessä osiossa, mutta samat taidot hyödyttävät ja nopeuttavat myös oikeustieteen eriytyvän osion ennakkomateriaalin haltuun ottamista muutaman päivän lukuaikana.

Jos sinulla on akateemista taustaa, ehkä jopa aiempi korkeakoulututkinto, uudistunut valintakoe voi tuntua helpommalta kuin ensikertalaisen silmin, mutta myös kilpailu opiskelupaikoista on kovempaa: aloituspaikkoja on vähemmän ja hakijoiden taso on kovempi.

Mitä valintakoeuudistus ja kasvaneet hakijamäärät merkitsevät alanvaihtajille?

🔥 Uudistunut koe vaatii enemmän analyyttistä ajattelua ja vähemmän mekaanista muistamista. Alanvaihtaja, jolla on jo korkeakoulutaustaa, voi menestyä kokeessa hyvin.

🔥 Ensikertalaiskiintiö vähentää oleellisesti ei-ensikertalaisille varattujen paikkojen määrää. Tämä tarkoittaa, että alanvaihtajilla on enemmän kilpailua.

🔥 Hakijamäärän voimakas nousu (mikäli hakijamäärät pysyvät edelleen korkealla) tarkoittaa edelleen koventunutta kilpailua.

Mitkä ovat ensikertalaisen hakijan edut ja haasteet?

🔥 Suurin osa oikeustieteen aloituspaikoista on varattu ensikertalaisille hakijoille, joten heille on enemmän opiskelupaikkoja tarjolla kuin alanvaihtajille.

🔥 Haasteena ensikertalaiselle hakijalle voi olla kokeen vaatima akateeminen osaaminen.

Pitääkö oikeustieteen valintakokeeseen valmistautua?

Kova kilpailu ja valintakokeessa vaadittavat akateemiset taidot lisäävät valmistautumisen merkitystä ja tarvetta. Valintakokeen G yhteisen osion kysymykset perustuvat kokeessa jaettavaan aineistoon, mutta myös aineistokokeeseen voi ja kannattaa harjoitella etukäteen.

Valmennuskurssilla opit, millaista osaamista aineistokokeessa mitataan ja miten aineistokoetaitoja voi kehittää. Kursseilla harjoitellaan muun muassa:

• tekstin lukemista ja lukunopeutta
• tiedon etsintää
• luetun ymmärtämistä
• tutkimusalan sanastoa sekä
• taulukoiden ja kuvaajien tulkintaa.

Oikeustieteen eriytyvä osio perustuu kolme päivää ennen koetta julkaistavaan ennakkomateriaaliin, ja se mittaa kykyä omaksua ja soveltaa laajaa tietomäärää lyhyessä ajassa – taitoja, joita tarvitaan myös juristin työssä. Ennakkomateriaalin laajuus ei ole etukäteen tiedossa, mikä korostaa tehokkaiden opiskelutyökalujen merkitystä.

Valmennuskurssilla harjoitellaan lisäksi koetilannetta, koestrategiaa ja ajankäyttöä. Monivalintatehtävissä pisteet saa vain täysin oikeista vastauksista, ja eriytyvässä osiossa aikaa on keskimäärin vain kaksi minuuttia tehtävää kohden. Harjoittelu auttaa toimimaan paineen alla ja hyödyntämään käytettävissä olevan ajan mahdollisimman tehokkaasti.

Tutustu oikeustieteen valmennuskursseihin