Yleinen  •  02.01.2026

Mitkä ovat ensikertalaiskiintiöiden todelliset vaikutukset?

Blogisarjamme avaa, mistä ensikertalaisuudessa on kyse ja miten se vaikuttaa eri aloille hakiessa. Olemme käsitelleet ensikertalaisuutta yleisesti sekä erikseen muun muassa lääketieteen, oikeustieteen, kauppatieteen, psykologian ja kasvatustieteiden aloilla.

Tämä blogi kokoaa yhteen alakohtaisten blogien keskeisimmät havainnot:

 

Ketkä hyötyvät ensikertalaisuudesta?

Ensikertalaisuuden tarkoitus on nopeuttaa nuorten jatko-opintoihin hakeutumista ja vähentää välivuosien määrää. Lähtökohta on erinomainen opiskelijoille, joille alavalinta on selkeä.

Aiempi menestys lukio-opinnoissa ja hyvät yo-arvosanat hyödyttävät ensikertalaisia hakijoita erityisesti hakupainealoilla, joissa koko todistusvalintakiintiö on varattu ensikertalaisille hakijoille. 

Varhaisten valintojen korostuessa myös kodin ja koulun tuki ja resurssien merkitys nousee entistä tärkeämmäksi.

 

Vastaavatko ensikertalaiskiintiöiden vaikutukset niiden alkuperäisiä tavoitteita?

Kaikille oman alan löytäminen ei ole suoraviivaista. Alan vaihtaminen saattaa näyttää ensikertalaiskiintiöiden näkökulmasta haastavana. Pelko ensikertalaisuuden menettämisestä voi johtaa siihen, että hakija ei uskalla ottaa vastaan opiskelupaikkaa, joka ei täysin vastaa omia tavoitteita ja toiveita.

Käytännössä tämä pelko näkyy:

  • opiskelupaikan vastaanottamisen lykkäämisenä
  • koulutusohjelmien ja alan vaihtamisen välttelynä
  • välivuosien pitkittymisenä, kun oikeaa opiskelupaikkaa jäädään odottamaan jopa vuosiksi

Tämä ilmiö on ristiriidassa ensikertalaiskiintiöiden tavoitteiden kanssa, eikä näytä nopeuttavan siirtymistä koulutukseen – päinvastoin se näyttää hidastavan sitä.

 

Ohjaavatko ensikertalaiskiintiöt hakijoiden käyttäytymistä hakupainealoilla?

Hakupainealoilla, kuten esimerkiksi lääketieteissä, psykologiassa, oikeustieteessä ja kauppatieteessä, kilpailu opiskelupaikoista on poikkeuksellisen kovaa. Näillä aloilla ensikertalaiskiintiöillä on suuri rakenteellinen vaikutus, sillä

  • kaikki todistusvalinnan aloituspaikat on varattu ensikertalaisille hakijoille
  • myös valintakoevalinnan aloituspaikoista suurin osa on varattu ensikertalaisille hakijoille

Tämän seurauksena valtaosa opiskelemaan valituista on ensimmäistä opiskelupaikkaansa tavoittelevia.

Samaan aikaan hakijoiden käyttäytyminen on muuttunut: opiskelupaikan vastaanottoa lykätään ensikertalaisuuden säilyttämiseksi. Ilmiö on tunnistettu myös yliopistovalintojen kehityshankkeessa.

 

Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että ensikertalaiskiintiöt:

  • suosivat erityisesti varhain oikean alan löytäneitä ja hyvin ylioppilaskirjoituksissa menestyneitä hakijoita
  • vaikeuttavat osin alanvaihtoa ja virhevalintojen korjaamista
  • vaikuttavat hakijoiden käyttäytymiseen ja päätöksentekoon

Vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä, vaan vaihtelevat voimakkaasti eri koulutusaloilla.

 

Lue tarkemmin alakohtaisista blogeista:

🟣 Lääketiedekiristyvä tilanne alanvaihtajille

🟣 Oikeustiede: pisterajaerot valintakoevalinnassa kasvoivat valintakoeuudistuksen myötä

🟣 Kauppatiede: ensikertalaisuuden merkitys painottuu todistusvalintaan

🟣 Psykologia: uudistunut valintakoe suosii hakijoita, joilla on jo aiempaa opiskelutaustaa

🟣 Kasvatustieteellinen ala: akateemiset taidot korostuvat

 

Blogisarja ensikertalaisuudesta

Ensikertalaisuus tunnetaan melko huonosti lukiolaisten keskuudessa. Tämä käy ilmi Studentumin tekemästä Lukiolaisraportista 2025-2026. Kyselyyn vastasi 3800 lukiolaista, joista 45 % ei tiennyt lainkaan, mitä ensikertalaiskiintiö tarkoittaa. Abiturienteista epätietoisia oli 22 %.

Blogisarjamme avaa, mistä ensikertalaisuudessa on kyse ja miten se vaikuttaa eri aloille hakiessa.

Mia Göcer

Mia Göcer on kasvatustieteen maisteri ja toimii Valmennuskeskuksen valmennusjohtajana. Mia on valmistunut Helsingin yliopistosta erikoistumisalueenaan oppimisen tutkimus. Hän on myös kokenut valmentaja, jolla on laaja pedagoginen osaaminen opettajan, aikuispedagogiikan ja ohjausalan opinnoista sekä coachingin osalta.