Mitä ensikertalaisuus tarkoittaa korkeakouluhaussa?

Ensikertalaisuudella tarkoitetaan hakijan asemaa korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Suomessa ensikertalaisille hakijoille on varattu omia kiintiöitä, joiden tavoitteena on varmistaa, että nuoret, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa tai opiskelupaikkaa, saavat paremmat mahdollisuudet päästä opiskelemaan.

Ensikertalaiskiintiöt ovat olleet Suomessa käytössä vuodesta 2016 lähtien, ja ne herättävät edelleen aika ajoin keskustelua opiskelupaikkojen oikeudenmukaisesta jakautumisesta ensikertalaisten ja ei-ensikertalaisten hakijoiden välillä.

Keskustelu leimahti jälleen loppuvuodesta 2025, kun lääketieteellisten alojen ensikertalaisille varattujen aloituspaikkojen määrää päätettiin lisätä kevään 2026 opiskelijavalinnoissa – aloilla, joille hakee runsaasti myös alanvaihtajia.

Tästä blogista löydät vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

1. Miksi ensikertalaiskiintiöt ovat käytössä?
2. Kuka on ensikertalainen hakija korkeakouluhaussa?
3. Miten hakijat jaetaan eri hakijaryhmiin?
4. Millaisista eri näkökulmista ensikertalaisuutta voidaan tarkastella?

1️⃣ Miksi ensikertalaiskiintiöt ovat käytössä?

Ensikertalaiskiintiöiden tarkoituksena on:

• nopeuttaa nuorten siirtymistä toisen asteen koulutuksesta korkeakouluun
• lyhentää opinto- ja siirtymäaikoja työelämään
• tasata kilpailua tilanteessa, jossa osa hakijoista hakee toistuvasti useille aloille

Kiintiöiden avulla pyritään varmistamaan, että hakijat ilman aiempaa korkeakoulupaikkaa eivät jää toistuvasti kokeneempien hakijoiden varjoon.

2️⃣ Kuka on ensikertalainen hakija korkeakouluhaussa?

✔️ Hakija on ensikertalainen, jos hänellä ei ole:

• suomalaista korkeakoulututkintoa eikä
• vastaanotettua korkeakoulupaikkaa syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta

✔️ Ensikertalaisuutta ei menetä, vaikka hakija:

• suorittaa avoimen yliopiston opintoja
• on suorittanut ammatillisen tai opistotasoisen tutkinnon
• hakee korkeakouluun useita kertoja
• on saanut korkeakoulupaikan, mutta ei ole ottanut sitä vastaan

❌ Ensikertalaisuuden menettää vasta, kun hakija ottaa vastaan opiskelupaikan suomalaisesta korkeakoulusta.

3️⃣ Miten hakijat jaetaan eri hakijaryhmiin?

Opiskelijavalinnoissa hakijat jaetaan hakijaryhmiin aiemman koulutustaustansa perusteella.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että:

• ensikertalaiset voivat hakea sekä ensikertalaisille varattuja että muille hakijoille avoimia paikkoja
• ensikertalaisuuden menettäneet hakijat voivat hakea vain niihin paikkoihin, joita ei ole varattu ensikertalaisille

Kiintiöinti liittyy vahvasti hakijan aiemmalla koulutuspolulla tekemiin valintoihin ja siihen, miten nämä valinnat vaikuttavat myöhempiin mahdollisuuksiin kouluttautua uudelle alalle osaamistarpeiden, työelämän ja ammattien muuttuessa.

4️⃣ Millaisista eri näkökulmista ensikertalaisuutta voidaan tarkastella?

Ensikertalaiskiintiöitä suunniteltaessa harkittiin aluksi kaikkien päävalinnan opiskelupaikkojen varaamista ensikertalaisille. Tämä hylättiin yhdenvertaisuussyistä, sillä opiskelupaikkoja tuli olla tarjolla kaikille hakijaryhmille siten, ettei kenenkään asema muodostu kohtuuttoman heikoksi.

Lopputuloksena otettiin käyttöön osittaiset ensikertalaiskiintiöt, joiden koot vaihtelevat 65–80 prosentin välillä koulutusohjelmasta riippuen.

3 erilaista näkökulmaa ensikertalaiskiintiöihin

🔥 Tehokkuuden ja opiskelijavalintojen sujuvuuden näkökulma

Ensikertalaisten hakijoiden suosimista perustellaan hakijasumien purkamisella ja nuorten koulutusmahdollisuuksien turvaamisella. Tämä näkökulma korostui erityisesti pandemia-aikana ja talouden heikentyessä.

🔥 Akateeminen näkökulma

Kiintiöitä on kritisoitu siitä, että ne voivat rajoittaa korkeakoulujen mahdollisuutta valita hakijoista parhaat. Tämän näkemyksen mukaan kaikkia hakijoita tulisi kohdella samalla tavalla ilman erillisiä kiintiöitä. Ensikertalaisten suosiminen näyttäytyy tässä näkökulmassa rikkovan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatetta.

🔥 Oikeudenmukaisuuden ja avoimien mahdollisuuksien näkökulma

Kolmannessa näkökulmassa korostuvat alanvaihtajien ja virhevalinnan tehneiden nuorten mahdollisuudet. Aiempi korkeakoulututkinto ei aina takaa hyviä työmarkkina-asemia, ja esimerkiksi alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen voi rajoittaa mahdollisuuksia myöhempään kouluttautumiseen.

Lopuksi

Opiskelijavalinnoissa ensikertalaisuus on aina osa laajempaa kokonaisuutta, jossa opiskelupaikkojen jakaminen eri hakijaryhmien kesken on väistämättä tasapainoilua. Jonkin ryhmän suosiminen tarkoittaa aina jonkin toisen ryhmän aseman heikkenemistä. Riippuen miten asiaa tarkastellaan, sekä ensikertalaiset että ei-ensikertalaiset voidaan molemmat nähdä oikeutettuina opiskelupaikkaan.