Tilastot kertovat: lukiolaiset kokevat epävarmuutta ja stressiä jatko-opinnoista

Epävarmuus, stressi ja paineet kuuluvat monen lukiolaisen arkeen jatko-opintojen kynnyksellä. Tässä blogissa pureudumme tilastoihin ja avaamme nuorten omia kokemuksia. Tiedätkö, missä asioissa lukiolainen kaipaa tukea?

Yhä useampi lukiolainen jää jatko-opintojen ulkopuolelle

Tilastokeskuksen vuonna 2024 julkaisema tilasto paljastaa karun kehityskulun: todistusvalinnasta ja aloituspaikkojen lisäämisestä huolimatta yhä useampi uusi ylioppilas jää tai jättäytyy jatkokoulutuksen ulkopuolelle. Kevään 2023 ylioppilaista jopa 65,5 % jäi ilman jatko-opiskelupaikkaa.

Taustalla vaikuttavat monenlaiset syyt, kuten uupumus, epävarmuus alavalinnasta sekä pelko ensikertalaisuuden menetyksestä. Vanhemmilla on tärkeä rooli olla läsnä ja antaa nuorelle tilaa pohtia vaihtoehtoja ilman painostusta. Pienetkin sanat rohkaisuksi voivat helpottaa nuoren paineita merkittävästi.

Lukiolaisraportin trendit 2025 – mitä tilastot kertovat?

Studentumin lukiolaisraportti tuo esiin nuorten mietteitä jatko-opinnoista. Olemme koonneet raportista 5 huomionarvoista trendiä:

1️⃣ Välivuoden suosio on kasvussa.

• Yhä harvempi lukiolainen suunnittelee varmuudella siirtyvänsä lukiosta suoraan jatko-opintoihin (31 % kaikista lukiolaisista, 32 % abeista). Vuonna 2019 vielä lähes puolet (49 %) kaikista lukiolaisista ja 45 % abeista suunnitteli siirtyvänsä jatko-opintoihin ilman välivuotta.

2️⃣ Jatko-opintoihin hakeutuminen koetaan stressaavana.

• Puolet (50 %) lukiolaisista sanoo kokevansa aiheesta stressiä, ja lisäksi kolmannes (32 %) sanoo ehkä kokevansa sitä.
• 63,13 % kertoi varmasti tai ehkä tarvitsevansa ulkopuolista apua yo-kirjoituksiin tai pääsykokeisiin (abi-, valmennuskurssi tai tukiopetus).

3️⃣ Opinto-ohjaajien rooli on merkittävä tiedon saannissa ja vanhempien päätöksenteossa.

• Lukiolaiset saavat saavat jatko-opintoihin liittyvää tietoa etenkin opinto-ohjaajalta (87 %), vanhemmilta ja muilta sukulaisilta (71 %), Googlesta (66 %) sekä kavereilta (65 %).
• Vanhempien mielipide vaikuttaa eniten lukiolaisen jatko-opintoihin liittyvään päätöksentekoon (84 %).

4️⃣ Yliopisto on lukiolaisten kestosuosikki.

• Yliopisto on ammattikorkeakoulua tutumpi vaihtoehto, sillä melkein puolet (48 %) lukiolaisista kertoo tuntevansa sen hyvin.
• Yhdeksän kymmenestä (90 %) lukiolaisesta voisi kuvitella opiskelevansa yliopistossa, ammattikorkeakoulussa (64 %) kaksi kolmesta.

5️⃣ Monella hakukohde on vielä lyömättä lukkoon.

• Valtaosa lukiolaisista (76 %) ja abeista (71 %) ei joko tiedä tai ole vielä varma siitä, mihin aikoo hakeutua lukion jälkeen.

Tilastot kertovat tuen tarpeesta – näin vanhempi voi auttaa

Tilastojen mukaan vanhempien mielipiteellä on suuri merkitys nuoren jatko-opintoihin hakeutumisessa. Pienetkin asiat, kuten erilaisista vaihtoehdoista yhdessä keskusteleminen, aikataulujen selkeyttäminen sekä avun tarjoaminen voivat helpottaa nuoren hakupainetta.

Joskus myös ulkopuoliselle avulle voi olla tarvetta. Lukiolaisraportin mukaan noin kaksi kolmesta lukiolaisesta kokee tarvitsevansa tukea ylioppilaskirjoituksiin tai pääsykokeisiin valmistautuessaan. Tukea näihin tarjoaa Eezy Valmennuskeskus, joka on auttanut korkeakouluun pyrkijöitä jo 50 vuoden ajan.

Abikurssilta nuori saa konkreettista apua kirjoituksiin ja valmennuskurssit tuovat tukea sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen valintakokeisiin.